Kesäkääryleet

Langassa nokkosta.

Mukavia kudottavia tämmöset kesäiset nilkkasukat. Lankaa ei kulu juuri mitään ja valmsta tulee vauhdilla.
Molemmat sukkaparit tein varpaista varteen. Resorin halusin korvata rullautuvalla reunuksella, tuplana tietenkin.

Asiaa haudottua sainkin aikaan ihan mukavan näköisen reunuksen.

Idean rullareunukseen sain tekemistäni kääntölapasista, joissa uudet silmukat luotiin silmkoiden välistä. Tein niin myös näissä eli kudoin kierroksen punaisella, mutta poimin harmaalla silmukoiden välistä. Silmukkamäärä siis tuplaantui tälläkierroksella. Seuraavaksi kokeilin kahta eri tekniikkaa. Ensimmäisenä kokeilin tekniikkaa jossa nostin vuorotellen punaiset puikolle ja harmaat neulalla apulangalle. Jatkoin punaista 7 kierrosta ja päättelin. Poimin sukan sisäpuolelta apulangalta harmaat silmukat ja kudoin niillä 11 krs ja päättelin.
Toisena kokeilin samaa periaatetta, mutta nyt en käyttänytkään apulankaa, vaan otin toiset pyöröpuikot. Eli molemmat värit omille puikoille. Kudoin ensin harmaan, päättelin ja käänsin sen sisäpuolelle siksi ajaksi kun kudoin päälimmäisen punaisen osuuden. Jälkimmäinen oli mielestäni parempi, vaikkakin aika tarkkaa puuhaa.

Kantapään Fish Lips Kiss Heel -ohjeen löysin täältä ja tilasinkin ohjeen reilulla eurolla. Sanoisin että kannatti tämä sijoitus. Kylläkin vasta neljännen sukan kantapäätä tehdessäni se tuntui onnistuvan.

Kesäkääryleet

Lanka: Onion NETTLE sock yarn 70%villaa, 30% nokkosta

Puikot: 2,25mm

Ohje: Oma

Lanka: 25g lila, sinappi 39g, harmaa 26g, punainen 27g

Tämä nokkos/villalanka on oikein kesään sopivaa. Kiiltävää ja sopivan liukasta kutoa. Hieman kyllä joustamatonta,  neulepinnassa näkee taukojen paikat ;)

Testailin tänään tuota rullareunusta kun sukka aloitetaan ns. normaalisti varresta alkaen. Piti laittaa kuviakin näistä kääryleitten kutomisesta vaihevaiheelta, mutta en olisi saanut tänne blogiin laitettua vieläkään  mitään valmista. Tiedättehän sen kun ei tiedä tekiskö töitä pihalla, sisällä vai vielä oikeissa töissäkin.

Hauskaa juhannusta kaikille!

Luo kolmella langalla (ohje)

Talvenkukkia -kintaat ja palmikkoaloitus.

Tee itse kauniit neuleet-kirjasta löytyi näiden kukallisten lapasten ohje. Vaan mielestäni nämä on kyllä kintaat, lapasessa kun on se resori. Vai onko näillä nimityksillä jokin muu ero. 

Malli on nätti, mutta erityisen nätti on kintaan alkuun luotu palmikkoa muistuttava aloitus. Laitankin tähän jonkinlaista ohjetta kuinka tuo silmukoiden luonti kirjan mukaan tehdään.

Silmukat luodaan pitämällä puikkoa vasemmassa kädessä. Itse loin ne suoraan pyöröpuikolle, kun magic- looppasin kintaat. 

Aloitussilmukkaa päästetään puikolta, kun kaikki silmukat on luotu. Kintaissani punoin nämä aloitussilmukan langat letille.

Ota lanka nro 1:ksi oikeanpuoleisin lanka.

Langasta 1 on tullut lanka nro2 jne.

Langat asettuvat oikeaan järjestykseen ilman mitään asettelua. Muistisääntönäni oli, että samanvärinen lanka joka on puikolla viimeisenä (oikeanpuoleisin), nostetaan etusormen yli ja vasemmanpuoleinen puikolle  eteen.

Tältä silmukat näyttävät nurjalta

ja tältä oikealta puolelta.

Luo tällätavalla tarvittava määrä silmukoita, Päästä aloitussilmukka ja jaa silmukat puikoille.

Talvenkukkia

Ohje: Kukalliset lapaset, Anita Gunnars, Tee itse kauniit neuleet

Lanka: Drops Fabel, harmaa 34g, TeeTee Helmi, valkoinen 20g, jämälanka v.punaista

Puikot: 2,0 mm

Toivottavasti kuvista saa jonkinlaista osviittaa, miten nämä palmikkosilmukat tehdään. Jos jou teistä tietää tämän luomistyylin virallisen nimen, olis kiva tietää.


Mukavaa tammikuun alkua kaikille!

Pipo pikkuneidille

Olihan neidillä kauniita pipoja ennestään, vaan eipä enää kelpaa mikään niistä, kun niissä on vaaleenpunasta,  pinkkiä tai jotain muuta lapsellista. Juuri 9v täyttänyt voi olla hyvinkin muotitietoinen.
Tehdäänpä sitten peessi.

Eipä siinä montaa tuntia tarvinnut puikkoja heilutella kun pipo oli valmis ja vein sen neidille. Joo, tää on hyvä, kiitos.
Ihmettelin kuitenkin kun koulumatkalla ei mummin kutomaa pipoa näkynyt päässä ja sitä sitten kyselemään. Ei se pysy päässä, korvat jäätyy. Tämähän oli niin arvattavissa, maailman hankalin homma kutoa piposta sopivan kokoista kun malli huiteli milloin missäkin touhuissa. Onneksi ympärysmitta täsmäs, eikä tarvinnut kuin purkaa kavennukset pois ja tehdä muutama sentti lisää pituutta.

Rusettijoustin pipo

Lanka: Novita Utuinen (100g/170m)  väri 060 

Puikot: 4,5 mm, 100cm kaapelit

Jos joku innostuu kokeilemaan, niin tässä suurinpiirtein ohjetta:
Luodaan 70s (päänympärys n. 48-50 cm)
Neulo rusettijoustinta 3* kaavion kierrokset 1-18 ja vielä kaavion kierros 1-2.
Aloita kavennukset kierrokselta 3

Kavennukset:
1. krs *4o, 2n, 2o yhteen, 2n.* toista kierros loppuun, 7s kavennettu=63s
2. krs * 2yhteen oikein(ssk), 2 yhteen oikein, 2n 1o, 2n*, toista, =49s
3. krs. *2yhteen, 2n, 1o, 2n*, toista. =41s
4. krs ei kavennuksia 1o,2n, 1o, 2n....
5. krs *1o, 2n yht 1o, 2n yhteen* toista krs loppuun =28s
6. krs *2yht oikein* toista =14s
7 krs. katkaise lanka ja pujota silmukoiden läpi.

Joustinpalmikko on jaollinen kymmenellä silmukalla.

Lankaa kului 51g ja kudoin sen magis loop- tekniikalla.

Täällä kuva aikaisemmin tehdystä piposta ja huivista jossa sama rusettijoustin.

Toivottavasti ohjeessa ei ole isompia kömmähdyksiä : ) Kysyä saa , neuvon minkä osaan.

Mukavaa viikonloppua!

Räsyt ja Sweet Tomato Heel

Nyt ne on mullakin, eli räsy-sukat ja uudet kumpparit. Tai ostinhan ja kuvasin nämä jo varmaankin syyskuussa, mutta käyttänyt en ole kertaakaan, kun ei niitä syys-sateita pahemmin ole ollut.

Tilasin netistä ihan näitä sukkia varten langan ( kauheeta törsäystä, jämälankojakin olis varmasti kaapista löytynyt). 

Neuloin lapaosan sileää neuletta , koska langan väri on niin ihana, ettei siihen tarvinnut mitään ylimääräistä . Aloitin varpaista varteen ja siinä matkalla mietin tuota kantapään raidoitusta. Yleensä tykkään neuloa ranskalaisen kantapään, mutta nyt näissä raitasukissa ko. edestakaisin neulottu kantalappu ei toimi  mielestäni oikein hyvin.

Netistä löytyi sitten hauskanmallinen kantapää, Sweet Tomato Heel. Kokeiltavahan sitä oli. Tässä ei nimittäin tarvi ollenkaan poimia kantalapun reunasilmukoita, vaan kaikki kolme lohkoa joista kantapää muodostuu, neulotaan yhteen pötköön.

Suurinpiirtein näin sen neuloin:

Kantapään aloituskohtaa en ohjeista löytänyt, mutta näissä sukissa, jotka neuloin varpaista alkaen, aloitin sen kantapään puolivälin paikkeilta. Varresta aloitettaessa paikkana on se normaali kantalapun aloittamiskohta.

Kantapää neulotaan kolmena lohkona, joissa ensin tehdään silmukkaparit ja neulotaan lankalenkit kierrettyjen silmukoiden kanssa yhteen. Lohkon loppuun neulotaan kaksi välikierrosta ( mukana näissä kierroksissa myös päälliosan silmukat) ja sitten sama alusta. 

Neloin sukkani pyöröpuikolla 64s:lla, jolloin silmukat jaetaan siten, että 2/3 silmukoista tehdään kantapäätä ja loput 1/3 silmukoista sukan päällyspuolta. Eli sukassani 42s +22s. Silmukoiden määrä pysyy koko ajan samana. Silmukkapareja tein molemminpuolin kahdeksan kappaletta ja keskelle kantaa jätin kymmenen silmukkaa. Ohjeissa mainitaan että, aikuiselle jätetään noin tuuman verran silmukoita.

Kantapään jälkeen varsi neulotaa normaalisti samalla silmukkamäärällä.

Sukka näyttää valmiina hiukan hassulle, mutta istuu todella hyvin jalkaan. Seuraavalla kerralla tätä vois kokeilla vahvistettna. Aivan huippukiva ohje ja nopeakin vielä.

Räsymattosukat

Ohje: Oma, kantapään ohjevideo Cat´s Sweet Tomato Heel

Lanka: Trailing Clouds " MIND THE CAP" 425m/100g

Puikot: 2,25mm

Langankulutus: 55g

Langan raidoitus menikin ihan kivasti tällä ohjeella, mutta harmittavasti raita ohenee etupuolella kun neulotaan kantapään välikierroksia. Taidanpa tällä ohjeella kokeilla yksivärisetkin. Lisäksi tiedossa on vesisadetta, näyttäa siltä, että huomenna piristän  näillä päivääni : )

Sateenvarjosta valaisin

 Toiveissa on terassin laajennus ensikesänä ja sitä vaudittaakseni tein sinne jo valaisimen valmiiksi. Pitkin kesää puntaroin erilaisia vaihtoehtoja ja mistä lie, tuli ajatus tehdä varjostin sateenvarjosta.
Tarvikkeiksi tarvitsin: lasten sateenvarjon, betonia, pisiä, ketjua, klemmareita ja spraymaalia.

Ensiksi täytyy hankkia kestävä varjo, tässä tapauksessa halvin oli parhain. Varjosta kädensija katkaistiin voimapihdeillä poikki ja pystytettiin laudassa olevaan reikään. Näin se pysyy tukevasti pystyssä. Pitsiliinan kastelin ensin märäksi, asettelin varjon päälle, mittasin ja leikkasin sen tarkasti. Keskikohdan, mikä tulee varjon tapin läpi, merkitsin langalla. Onneksi...sillä betonivellissä uitettu liina painoikin melkoisesti, eikä tarkoista mittauksista ollut mitään hyötyä, sillä pitsihän venyi joistain kohtaa ihan muodottomaksi. Eipä auttanut itku markkinoilla. Saksilla vaan rouskuttelin liinan suurinpiirtein alkuperäisiin mittoihin. Se sai kelvata, tämähän on vasta prototyyppi.

Vuorokausi kuivatusta ja sitten alkoikin jänskättää. Saakohan varjoa enää pois kuivuneen liinan sisältä. Varovaisesti työntelin tikulla pitsin rakosista varjokangasta irti betoniliinasta, se tuntuikin irtoavan helposti.  Ennen valamista,varjon jalassa olevan  sulkijan alapuolelle porattiin reikä läpi varmuusklemmarille, ettei vaan varjo mene kiinni kuivumisen aikana.
Sitten vaan klemmari irti ja varovaisesti varjo kiinni. Tässä vaiheessa tarvittiin enenmpi kuin kaksi kättä, toinen sulkemaan varjoa ja toinen irrottelemaan kehikkoa tasaisesti joka puolelta.
Seuraavaksi irrotetaan varjosta kankaat.  Harvoin olen törmännyt näin kestävään varjoon, oli nimittäin varsin työlästä saada kangas irti kehikosta, niin oli hyväksi ommeltu. Kiinnikkeet ulkoreunassa, josta varjot ensimmäiseksi yleensä rikkoontuu, oli porattava irti, ei ne muuten lähteneet.

Kehikkko sai valkoisen, ylimalkaisesti maalatun maalikerroksen. Kuivumisen jälkeen varjo kiinni ja ujutetaan takaisin betonin sisälle ja avataan uudestaan. Varmuusklemmari myös takaisin ja voimapihdeillä varsi poikki noin reilun 5 cm päästä sulkijasta.

Kuvassa näkyy pidikkeet, joilla saatiin ketjut kiinni alapuolella olevaan kehikkoon.

Valoissa olikin miettimistä, kun valaisinta kuitenkin pidetään ulkona kesät-talvet. Tällähetkellä valona on 10 cm oasis-pallo, jonka ympärille kiepsautin ledivalot, ohutta rautalankaa ja lasikristalleja. Koko valopallo työnsin siihen varteen jätettyyn tappiin ja varmistelin sen vielä rautalangalla.

Tuolla se nyt keikkuu pergolassa ja antaa iltaisin pitsikuvio valoa.

Kaikenkaikkiaan valaisimesta tuli parempi kuin toivoin. Tuntuu kestävältä, vaikka nytkin ollut monena päivänä sateessa. Talveksi kannan sen kuitenkin terassia valaisemaan.

Kysykää rohkeasti jos jäi epäselvyyksiä :)

Kiristämätöntä kirjoneuletta

Onko täällä ketään muuta, jolle kirjoneule tuottaa enempi tai vähempi harmaita hiuksia. Ai on! Kiva, sillä juuri sinulle on tarkoitettu seuraava vinkki.

Kirjasta: Säpinää sukkiin, löytyi kokeilemisen arvoinen ohje. Kirjoneule kudotaan "takapuolelta", jolloin langat kulkevat työn ulkopuolella, eivätkä kiristä puikkojen vaihtumiskohdassakaan. Tekniikka toimii, aloittaa sitten varpaista tai varresta.

Samaisesta kirjasta valitsin testattavaksi ko. tekniikalla Victor- sukan.
Tässä hiukan kuvia puolivalmiista varresta ja miten se tehdään.

 Työ aloitetaann varpaista ja edetään normaalisti työ oikeinpäin kunnes terän kaikki lisäykset on kudottu.
Sitten se varsinaninen juju. Työ käännetään nurinpäin eli op. on sisäpuolella. Lanka on ykköspuikon oikealla puolella, eli edessä oikealla. Kuvassa kaapeli, mutta toimii myös sukkapuikoilla.

Yleensä pyöröllä kutoessa vedetään takana oleva kaapeli ja kudotaan edestä, tässä vedetään etummainen kaapeli ja kudotaan itsestä kauimpaisena olevalla puikolla. Ojeen kuviot ja kierrokset kudotaan aivan kuin jos kutoisit ne perinteisestikkin.
Muutaman kierroksen jälkeen  myös aivoni hyväksyi suunnanmuutoksen. Tarkistin tilanteen muutaman kierroksen päästä ja se kaapelien vaihtokohdan "kiristys-venytys-purkamis-harmitus "oli poissa. Uskomatonta.
Työtä voi käännellä aina kun tarvitsee esim. kantapää tehdään työ normaalisti oikeinpäin ja käännetään taas nurin kun kudotaan vartta.
Suosittelen kokeilemaan:)

Lisää tekstiä näistä sukista laitan myöhemmin.

Kokeilkaa, kommentoikaa:)