Käytäiskö kattelemas mun puutarhaa, mihinä mallilla se on kovan talven ja kädettömän akan jälkeen.
Havut ja alppiruusut selvis suurimmitta vaikeuksitta, mutta angervot jouduttiin leikata tapeille.
Tämä pikkuherukka vai oliko se lamoherukka on kyllä yks mun suosikeista. Sitä ei hetkauta mitkään kelit, ei sateet, kuivuus eikä pakkaset. Maanlaadunkaan suhteen ei ole kranttu. Pitäiskin ottaa siitä latvapistokkaita , jospa siitä sais uudet alut.
Alppikärhötkin selvisivät, vaikka paikka näillä pergolassa on kesää talvea tosi tuulinen ja avoin.
Pihasaunan vieressä selvisi kaikki muut paitsi pinkki mustikka (arvattavissa) ja yksi alppiruusuista sai senverran nokkiinsa kylmyydestä, että sille annettiin lähtöpassit. Selviytyneistä alppiruusu Pekka aloittaa kukintaa.
Alpina kärhökin voi hyvin. Näitä mulla onkin kaksi vielä vierihoidossa, eli tarkkailussa. Kituivat yläpihan kuumuudessa, mutta tännehän ne voisikin laittaa, sopivan varjoista ja kosteaa.
Betonipöllöt kuoriutui jo viimekesänä, mutta lensivät tänne pihasaunan aitaan, vietettyään talven kodinhoitohuoneen komerossa vahvistamassa siipiään.
Niin jos talvi ei tarpeeksi koetellut näitä rungollisia herukoita niin sen tekivät luultavasti kaaliperhosen toukat. Niitä oli nimittäin paljon, silläaikaa kun mietin miten niistä pääsis eroon, oli ne jo syöneet kaksi näitä marjapuskaa lehdettömäksi. Aikaa tähän kului vain reilu vuorokausi ja kaks puskaa kynitty plus suurin osa marjanraakileista. Tänään huomasin, että nämä suursyömärit olivat läytäneet muutkin marjapensaani, vain valko -ja viherherukka vielä koskematta.
Mansikkamaa näyttää järkyttävältä, mutta siellä ollaan elossa.
Yllättäjä!!! Viinirypäle elää. Tämä raasu oli jo saattohoitovaiheessa, kuiva käkkyrä seinällä. Niin vaan sinnitteli varteen pienenpienet silmut ja tässä viikonpäivät sitten räjäytti potin. Lehtiä tulee vauhdilla ja yhdessa lehtikääryleessä noin millimetrin kokoisia rypäleitä. Eipä olis uskonut. Rypälettä ei suojattu talveksi mitenkään, eikä siinä ollut edes lumisuojaa kun ei sitä ollut muuallakaan.
Talven jälkeen kaipauksella muistaen: 7 pionia (ainoat joita olen oikeasti hoitanut), 3 Vanilla Fraise-hortensiaa, kaikki rönsytiarellat, osa patjarikoista, 3 pikkujasmiketta yms.
Mehän ei lannistuta tästä, vaan nautitaan kesästä.
Seuraavaksi laitan postausta meidän terassin laajennuksesta, Odottelen ensin tuon luvatun myrskyn laantumista ja männyn siitepölyn loppumista, saan sitten parempia kuvia.
Ihania kuvia kukistasi. Minulla talvi oli jotenkuten hyvä kasvien kannalta, mutta kolme köynnösruusua paleltui. Mansikkamaa joutuu saneeraukseen, niin moni paleltui. Syksymmällä joudumme istutttamaan uusia taimia...
VastaaPoistaMansikoista kans osa paleltui, mutta laiska siivoaja kun olin sain vanhoista rönsyistä uudet taimet. rönsyt oli kasvaneet kiinni katekankaaseen ja kasvattaneet komeat juuret valmiiksi.
PoistaPuutarhanne on tosi nätti.
VastaaPoistaKiitos. Panostan heinäkuuhun, ehkäpä silloin kaikki kukoistaa.
PoistaOlipas mukava postaus. Olenkin ensimmäistä kertaa blogissasi; kiva ja mielenkiintoinen blogi sinulla. - Minulla on blogissani arvonta, jossa palkintoina on kolme puutarhakirjaa. Käyhän kurkkaamassa. Kesäterkkuja Pihakuiskaajan puutarhasta.
VastaaPoistaKiitos, tulenkin mielelläni piipahtamaan.
PoistaSurkean paljon menetyksiä, mutta ei anneta periksi. Puutarhasi on kaunis ja vehreä talvituhojen jälkeenkin.
VastaaPoistaHarmittaa eniten pionit, ne kukki niin kauniina viimekesänä ja olivat pihan ensimmäisiä taima. Kokeiltava kolmella uudella, periksi ei todellakaan anneta
Poista